Yhdistyksen säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Hyvän mielen pelit ry. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Sound Mind Games. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2. Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisen ja työllistymisen edistäminen.

3. Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää mielenterveyskuntoutujille ja jäsenilleen (1) kuntouttavaa toimintaa, (2) tietokone-, peli- ja media-alan koulutusta, (3) mahdollisuuksia osallistua tietokone-, peli- ja media-alan harjoitteluprojekteihin ja hankkeisiin ja (4) muuta vastaavaa toimintaa, jonka yhdistyksen hallitus katsoo edistävän yhdistyksen tarkoitusta. Kuntouttava toiminta voi koostua muun muassa mielialaa parantavista virkistys- ja ideointi-iltamista ja -matkoista tai muusta vastaavasta toiminnasta, jonka yhdistyksen hallitus katsoo edistävän mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia tai kuntoutusta. Yhdistys voi itse toteuttaa harjoitteluprojekteja ja hankkeita. Edellyttäen, että yhdistyksen toiminta pysyy luonteeltaan yleishyödyllisenä, yhdistys voi toimintansa rahoittamiseksi ja tukemiseksi muun muassa (i) järjestää rahankeräyksiä, (ii) ottaa vastaan tavaralahjoituksia ja testamentattuja varoja, (iii) vuokrata tai ostaa toimitiloja, asunto-osakkeita ja kiinteistöjä, (iv) vuokrata tai ostaa autoja ja muita kulkuneuvoja, (v) ostaa tietokoneita ja muita laitteita, (vi) ostaa ohjelmistoja, (vii) hankkia tavaramerkkejä, (viii) myöntää huomionosoituksia yhdistyksen tarkoituksen edistämisen mukaisesti, (ix) sijoittaa varojaan, (x) perustaa osakeyhtiöitä ja säätiöitä, (xi) tukea vastaavanlaista rekisteröityä yhdistystä, jos tämä edistää yhdistyksen tarkoitusta, ja (xii) palkata työntekijöitä (a) hankkeisiin ohjaamaan mielenterveyskuntoutujia, (b) vastaamaan hankkeiden läpiviennistä, (c) tukemaan yhdistyksen toimintaa tai (d) muihin hallituksen sopiviksi katsomiin tehtäviin. Työntekijät voivat olla myös mielenterveyskuntoutujia. Työntekijöille maksetaan heidän työpanostaan, osaamistaan ja työn tuloksia vastaava kohtuullinen korvaus.

4. Jäsenet

Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä, kannattavia jäseniä, pienkannatusjäseniä, kuntoutusjäseniä ja kunniajäseniä. Kukin henkilö voi kuulua vain yhteen tällaiseen jäsenryhmään. Jos yhdistyksen jäsen hyväksytään toiseen jäsenryhmään kuin mikä hänen voimassa oleva jäsenryhmänsä on, katsotaan hänen jäsenyytensä aiemmassa jäsenryhmässä loppuneeksi hyväksyntäpäivänä. Yhdistyksen jäsentä ei voida hyväksyä toiseen jäsenryhmään kuin mikä hänen voimassa oleva jäsenryhmänsä on ilman jäsenen omaa kirjallista suostumusta. Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka (1) hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, (2) on sitoutunut yhdistyksen toiminnan järjestämiseen ja (3) hyväksyy yhdistyksen toimintatavat ja -kulttuurin. Kannattavaksi jäseneksi tai pienkannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kuntoutusjäseneksi voidaan hyväksyä mielenterveysongelmista kärsivä tai aiemmin kärsinyt yksityinen henkilö, joka haluaa osallistua yhdistyksen toimintaan. Yhdistys saattaa tarjota kuntoutusjäsenille palveluja tai etuja, joita se ei tarjoa muille mielenterveyskuntoutujille. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy jäsenyyttä hakevan henkilön omasta kirjallisesta hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen hallituksella on oikeus hylätä mikä tahansa hakemus ilman erityistä perustetta. Pienkannatusjäsenen ja kuntoutusjäsenen hyväksyy yhdistyksen jäseneksi hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai rahastonhoitaja. Hyväksyjä lähettää pienkannatusjäsenen tai kuntoutusjäsenen hyväksynnästä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle vuorokauden kuluessa jäsenen hyväksymisestä. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa ja joka on antanut kirjallisen suostumuksensa kunniajäseneksi liittymiseksi. Varsinaisen jäsenen jäsenyys katsotaan alkaneeksi ensimmäisestä päivästä, jona seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät: (1) liittymismaksu ja vuotuinen jäsenmaksu on maksettu täysimääräisinä yhdistyksen tilille ja (2) hallitus on hyväksynyt hänet jäseneksi. Kannattavan jäsenen jäsenyys katsotaan alkaneeksi päivästä, jona hallitus on hyväksynyt jäsenhakemuksen. Pienkannatusjäsenen ja kuntoutusjäsenen jäsenyys katsotaan alkaneeksi päivästä, jona hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai rahastonhoitaja on hyväksynyt hänet jäseneksi. Kunniajäsenen jäsenyys katsotaan alkaneeksi päivästä, jona yhdistyksen kokous on hyväksynyt hallituksen esityksen kunniajäsenyydestä.

5. Kannatusluokat

Kukin kannattava jäsen kuuluu yhteen kannatusluokkaan, johon haetaan jäsenhakemuksen yhteydessä. Kutakin kannatusluokkaa pidetään omana jäsenryhmänään. Kannatusluokat ovat Luokka I, Luokka II, Luokka III, Luokka IV, Luokka V, Luokka VI, Luokka VII, Luokka VIII, Luokka IX, Luokka X, Luokka XI, Luokka XII, Luokka XIII, Luokka XIV, Luokka XV, Luokka XVI, Luokka XVII, Luokka XVIII, Luokka XIX ja Luokka XX. Kannattava jäsen voi vaihtaa kannatusluokkaansa hakemalla kannattavaksi jäseneksi toiseen kannatusluokkaan. Kukin pienkannatusjäsen kuuluu yhteen pienkannatusluokkaan, johon haetaan jäsenhakemuksen yhteydessä. Kutakin pienkannatusluokkaa pidetään omana jäsenryhmänään. Mikäli jäsenhakemuksessa ei ole mainittu toivottua pienkannatusluokkaa, voi hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai rahastonhoitaja määrätä hakijalle sopivimman pienkannatusluokan. Pienkannatusluokat ovat Pienluokka A, Pienluokka B, Pienluokka C, Pienluokka D, Pienluokka E, Pienluokka F, Pienluokka G, Pienluokka H, Pienluokka I ja Pienluokka J.

6. Yhdistyksestä eroaminen

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen ero tulee voimaan ilmoituspäivän lopussa.

7. Jäsenen erottaminen

Yhdistyksen kokous voi erottaa yhdistyksen varsinaisen jäsenen, jos (1) tämän kuluvan vuoden vuotuinen jäsenmaksu on maksamatta ja tämä ei ole maksanut kuluvan vuoden vuotuista jäsenmaksuaan kolmenkymmenen vuorokauden aikana siitä hetkestä, jolloin vuotuinen jäsenmaksu olisi viimeistään pitänyt maksaa, eikä jäsenellä ole tilapäistä vakavaa sairautta tai muuta tilapäistä erityisen painavaa syytä, minkä takia jäsenmaksun maksaminen on viivästynyt, (2) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, tai (3) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Yhdistyksen kokous voi erottaa kunniajäsenen vain, jos tämä on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, tai muusta vastaavasta erittäin painavasta syystä. Yhdistyksen hallitus voi erottaa kannattavan jäsenen, pienkannatusjäsenen tai kuntoutusjäsenen, mikäli (1) tämä on jättänyt vuotuisen jäsenmaksunsa maksamatta ajallaan tai (2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistystä.

8. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä, kannattavilta jäseniltä, pienkannatusjäseniltä ja kuntoutusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää yhdistyksen syyskokous. Ennen alkavaa vuotta liittyneen varsinaisen jäsenen ja kuntoutusjäsenen alkavan vuoden vuotuinen jäsenmaksu suoritetaan aina yhdessä osassa kerran vuodessa ennen sen kalenterivuoden alkua, johon jäsenmaksu kohdistuu. Kannattavan jäsenen vuotuinen jäsenmaksu voidaan suorittaa yhdellä maksulla vuosittain, kahdella maksulla puolivuosittain, neljällä maksulla vuosineljänneksittäin tai kahdellatoista maksulla kuukausittain. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Kesken kuluvaa vuotta liittyvät jäsenet, paitsi pienkannatusjäsenet, suorittavat kuluvan vuoden vuotuisen jäsenmaksun vain kunkin täyden jäljellä olevan kalenterikuukauden osalta (jäsenhakemuksen hyväksymispäivän mukaisesti), ellei jäsen liittyessään toivo täyden vuosimaksun suorittamista. Pienkannatusjäsenet suorittavat täyden vuosimaksun liittymisajankohdasta huolimatta. Kesken kuluvaa vuotta liittyvän varsinaisen jäsenen ja kuntoutusjäsenen kuluvan vuoden vuotuinen jäsenmaksu tulee suorittaa ennen hakemushetkellä meneillään olevan kalenterikuukauden loppua, kuitenkin aikaisintaan 14 vuorokauden päästä jäsenhakemuksen hyväksymisestä. Pienkannatusjäsenen liittymismaksu ja liittymisvuoden vuotuinen jäsenmaksu suoritetaan jäsenhakemuksen yhteydessä. Pienkannatusjäsenen liittymisvuotta seuraavien vuosien vuotuinen jäsenmaksu suoritetaan kunakin vuonna liittymispäivän vuosipäivänä. Jos muu jäsen kuin pienkannatusjäsen eroaa yhdistyksestä tai jos yhdistyksen kokous erottaa yhdistyksen jäsenen, tämän jäsenen kuluvan vuoden vuotuinen jäsenmaksu on kahdestoistaosa täydestä vuotuisesta jäsenmaksusta kutakin sellaista kuluvan vuoden kalenterikuukautta kohden, jonka alkaessa hän on ollut yhdistyksen jäsenenä. Jos jäsen on maksanut tätä suuremman osan vuotuisesta jäsenmaksusta yhdistykselle, palautetaan hänelle ylimääräinen osuus, mikäli tämä osuus on määrältään yli sata euroa ja hallitus katsoo, ettei osuuden palauttaminen haittaa yhdistyksen taloutta merkittävästi. Pienkannatusjäsenen jäsenmaksuja ei palauteta.

9. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-8 muuta jäsentä. Myös yhdistyksen kokous, jossa on päätetty hallituksen erottamisesta kesken toimikauden tai ennen toimikauden alkua, voi valita uuden hallituksen erotetun tilalle. Jokaisella hallituksen jäsenellä on hallituksen kokouksessa yksi ääni. Yhdistyksen hallituksen jäsenen tulee olla yhdistyksen äänivaltainen jäsen. Mikäli hallituksen jäsen lakkaa olemasta yhdistyksen äänivaltainen jäsen, menettää hän myös jäsenyytensä hallituksessa. Mikäli tämän seurauksena hallitukseen jää alle kolme jäsentä, on yhdistyksen 30 vuorokauden kuluessa järjestettävä kokous, jossa hallitukseen valitaan korvaava jäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Hallituksen neuvonantajat

Yhdistyksen hallitus voi nimittää sopivaksi katsomansa henkilön hallituksen neuvonantajaksi. Hallitus voi perua hallituksen neuvonantajan nimityksen ilman erityistä perustetta. Kullakin hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua kuka tahansa hallituksen neuvonantajaksi nimitetty henkilö osallistumaan hallituksen kokoukseen. Hallituksen neuvonantajalla on oikeus osallistua hallituksen kokoukseen vain, jos vähintään yksi hallituksen jäsen on hänet siihen kutsunut.

11. Yhdistyksen neuvonantajat

Yhdistyksen kokous voi nimittää sopivaksi katsomansa henkilön yhdistyksen neuvonantajaksi. Yhdistyksen kokous voi myöntää yhdistyksen neuvonantajalle oikeuden osallistua yhdistyksen kokouksiin ja hallituksen kokouksiin sekä tarkastaa mitä tahansa yhdistyksen tilejä, omaisuutta ja asiakirjoja ja arvioida hallituksen ja yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen kokous voi perua yhdistyksen neuvonantajan nimityksen tai minkä tahansa tälle myönnetyn oikeuden ilman erityistä perustetta.

12. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.

13. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

14. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys järjestää vuosittain yhden kevätkokouksen ja yhden syyskokouksen sekä ennalta määräämättömän määrän erikseen koollekutsuttavia yhdistyksen kokouksia. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös etänä puhelimitse yhdistykselle ilmoitetusta puhelinnumerosta soittamalla tai hallituksen osoittaman ääntä reaaliaikaisesti Internetin yli siirtävän tietoliikenneohjelmiston avulla käyttämällä yhdistykselle ilmoitettua käyttäjätunnusta. Hallituksen tulee järjestää yhdistyksen kokoukseen puhelinyhteys ja tietoliikenneohjelmisto, jotka mahdollistavat etäosallistumisen, sekä varmistua ennen yhdistyksen kokouksen alkua kunkin etänä osallistuvan äänivaltaisen jäsenen henkilöllisyydestä yhdistyksen hyväksymällä tavalla. Jos hyväksyttyä tapaa ei ole määritelty, niin tällöin henkilöllisyyden varmistamiseksi riittää, että kuka tahansa toinen yhdistyksen äänivaltainen jäsen tunnistaa etänä osallistuvan äänivaltaisen jäsenen äänen eikä hallitus tätä tunnistusta yksimielisesti vastusta. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä ja jokaisella kunniajäsenellä on yksi ääni. Jokaista yhdistyksen kokouksessa äänen omaavaa jäsentä kutsutaan yhdistyksen äänivaltaiseksi jäseneksi. Kannattavalla jäsenellä ja kuntoutusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Pienkannatusjäsenellä on tiedonsaantioikeus kokouksen pöytäkirjaan mutta ei läsnäolo- tai puheoikeutta. Yhdistyksen kokous valitsee joukostaan kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin. Kokouksen puheenjohtajan tulee olla yhdistyksen äänivaltainen jäsen. Kokouksen sihteeri laatii kokouksen kulusta pöytäkirjan kokouksen puheenjohtajan ohjeiden mukaisesti. Yhdistyksen kokous valitsee myös kaksi pöytäkirjantarkastajaa ellei yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaa päätetä tarkastaa meneillään olevassa kokouksessa. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään puolet äänivaltaisista jäsenistä, kevät- ja syyskokouksissa kuitenkin se mielipide, jota on kannattanut vähintään puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse lähetetyillä viesteillä. Hallituksen on varmistuttava ennen kokouskutsun lähettämistä, että kokouksen aika ja paikka sekä tarjotut puhelin- ja tietoliikenneyhteydet lähtökohtaisesti mahdollistavat kaikkien yhdistyksen äänivaltaisten jäsenten osallistumisen kokoukseen. Hallituksen erottamista käsittelevän kokouksen koolle kutsumista hallitukselta voi vaatia myös yhdessä kaksi yhdistyksen äänivaltaista jäsentä. Mikäli yhdistyksen kokous käsittelee hallituksen erottamista, sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista, tästä on mainittava selkeästi kokouskutsussa. Kokouskutsussa tulee mainita kokouksen aika ja paikka, puhelinnumero puhelimitse osallistuvia varten, hallituksen valitsema ääntä reaaliaikaisesti Internetin yli siirtävä tietoliikenneohjelmisto ja tähän tietoliikenneohjelmistoon liittyvä käyttäjätunnus, jolle soittamalla voi osallistua yhdistyksen kokoukseen tämän tietoliikenneohjelmiston välityksellä.

16. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. päätetään, tarkastetaanko kevätkokouksen pöytäkirja meneillään olevassa kevätkokouksessa; jos ei, niin valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. esitetään edellisen kalenterivuoden tilinpäätös, vuosikertomus ja joko toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto
7. päätetään edellisen kalenterivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edellisen kalenterivuoden hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. päätetään, tarkastetaanko syyskokouksen pöytäkirja meneillään olevassa syyskokouksessa; jos ei, niin valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
7. vahvistetaan seuraavalle kalenterivuodelle liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan seuraavan kalenterivuoden hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan kuluvan kalenterivuoden tarkastajiksi joko (i) kaksi toiminnantarkastajaa, (ii) yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja, (iii) kaksi tilintarkastajaa tai (iv) yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vain sellainen yhdistyksen kokous, joka on yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kutsuttu koolle, voi päättää hallituksen erottamisesta, sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

17. Hallituksen erottaminen kesken toimikauden

Yhdistyksen kokous voi erottaa yhdistyksen hallituksen kesken toimikauden, mikäli tätä kannattaa yli puolet yhdistyksen äänivaltaisista jäsenistä. Yhdistyksen hallituksen ero astuu voimaan välittömästi. Hallituksen erottamisesta päättäneen yhdistyksen kokouksen on valittava uusi hallitus, jonka toimikausi ulottuu yhdistyksen kokouksen päivämäärästä kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

18. Syyskokouksen valitseman seuraavan kalenterivuoden hallituksen erottaminen ennen toimikauden alkua

Yhdistyksen kokous voi erottaa yhdistyksen syyskokouksen valitseman seuraavan kalenterivuoden hallituksen ennen tämän toimikauden alkua, mikäli tätä kannattaa yli puolet yhdistyksen äänivaltaisista jäsenistä. Syyskokouksen tekemä valinta peruuntuu tässä tapauksessa välittömästi. Syyskokouksen valitseman seuraavan kalenterivuoden hallituksen erottamisesta päättäneen yhdistyksen kokouksen on valittava uusi seuraavan kalenterivuoden hallitus.

19. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta, mikäli vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen äänivaltaisista jäsenistä tätä kannattaa. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.